Loppusuoran tunnelmaa

Ihana syksy! Mua ei tarvii kahta kertaa käskee aamulla pukeen vaatteita niskaan ja lenkkareita jalkaan. Ensinnäkin ulkona kaikki värit ja tuoksut on upeimmillaan aamuisin, ja toisekseen, tiedän, että noilla aamun peruskestävyyslenkeillä rasva tirisee tästä eukosta vielä ennen ens viikon kisaa. Ou jee! Tiistaina otin muutaman vedot ylämäkeen tolla aamulenkillä, ja fiilis oli vähän kuvan mukainen. Mutta hyvin jaksoin silti!

IMG_20170926_083308

Nyt tämän ja viime viikon olen ottanut hiukan enemmän lenkkeilyä ihan siitä syystä, että teen nyt töitä paljon vähemmän ja sen puolesta kulutusta ei niin paljon tule. Lisäksi oon tehnyt kahdet lyhyet intervallit molempiin viikkoihin. Ens viikko on jo (!) kisaviikko ja se tulee olemaan rauhallisempi ja palauttavampi. Kisakunto alkaa hahmottua ja vaikka vaaka näyttää aavistuksen enemmän mitä viime prepillä tähän aikaan, (sen on pakko olla lihasta 😀 ) niin näkymä on ihan kohtalainen. Olen luottavainen ja on niin parasta, kun ei tarvii stressata mistään.

IMG_20170924_163732 IMG_20170924_163337

IMG_20170924_163128 IMG_20170924_163201

Viimeksi juttelin kisaprepin aikaisista asioista ja tuntemuksista, joita periaatteessa vaan toinen dieettaaja (tai hänen puoliso) voi ymmärtää 🙂 Tässä pari juttua lisää tuohon listaan, sillä niitä riittää:
-Varsinkin tässä loppusuoralla: olotilojen vaihtelut! Voi kiesus! 😀 Mulla itellä ainakin menee nää fyysiset tuntemukset niin vuoristorataa ettei mitään järkee. Useimmiten olen suht pirteä, mut sitten on noita aallonpohjia. Asennetta saa kaivaa, ja hyvin usein kyllä onnistun esim. treeniin saamaan veltosta olosta huolimatta yllättävän hyvä draivin päälle ja tehot irti muijasta. Olen monta kertaa todennut, että jos voivottelen itselleni, että ”onpa löysä olo, ei jaksa…”, niin sitten todellakaan ei jaksa ja treenistä ja kaikesta muustakin tekemisestä menee tehot. Ajatuksilla on USKOMATON voima!  Mä olenkin ottanut heikkoina hetkinä tavaksi hokea itselleni: ”sä oot kova!” ja ”sä todellakin teet tän treenin nyt kunnialla loppuun asti!” –> se toimii!

-Ruokahetkien pyhittäminen <3 Aamuisin, jos mahdollista, odotan, että tytöt on lähteneet kouluun, olen käynyt suihkussa lenkin jälkeen ja koko houkutteleva kananmuna-valkuais-salaatti-aamiainen suolalla ja lirauksella sitruunan mehua ja balsamicoa on katettu. Sitten asetun suihkunraikkaana pöytään ja NAUTIN tämän aamiaisherkkuni, ah!! Samoin on muiden ruokien kanssa. On ihanaa jos saa ihan rauhassa nautiskella, vaikka aikast pikaseen se ateria sujahtaakin kitusiin. Tässä vaiheessa vieläpä loppuu lähes joka kerta liian aikaisin. Noh, valintoja!

-Viimeksi puhuin myös dieetin aikaisista ”univaivoista” ja lupasin avata omia keinojani unen laadun ja määrän parantamiseen. Mullahan on joka ikisellä dieetillä loppuviikoilla vaivannut unen vähyys. Nukahdan aina ihan hyvin. Otan noin tuntia ennen nukkumaan menoa melatoniinin. Olen myös syönyt iltapalan mahdollisimman lähellä nukkumaan menoa, ettei nälkä ehdi yllättää. Iltapala on onneksi ihan kohtuullisen kokoinen, ja se auttaa nukahtamiseen. Myöskään yöllä ei yleensä ihan varsinaista nälkää tarvii potea. Luen kirjaa aina ennen nukahtamista ja sammun varmaan puolen tunnin lukemisen jälkeen. Rauhoitan myös illan niin, että en tee myöhään enää kovia treenejä ja kaikkia valoja ei pidetä päällä. Juon myös ”uniteetä” illalla. Mulla on pari suosikkiteetä tähän tarkoitukseen, jotka on tässä kuvassa. Ja yksi ihana juttu; villasukat jalassa nukkumaan <3

IMG_20170925_211042

-Huomaan taas kerran, että mm. näistä edellä mainituista syistä dieettiaika on tässä kohtaa paaaaaljon enemmän päänupista kun kropasta kiinni. Aina ei mun mielestä pidä päästä itseään helpolla, ja tää dieettaaminen kisaan toimii vähän samaan tapaan mulle henkisenä ja fyysisenä haasteena, kuin armeijan käyminen aikanaan. ”Vaikeat hetket kasvattaa” on aika kliseisesti sanottu, mutta se kyllä pitää paikkansa. Varsinkin kun tässä on perheen perusarki sekä työ hoidettava tietenkin samalla. Kiitän kuitenkin rakasta siippaani, sillä hän ymmärtää mun ajoittaisia väsymisen hetkiä tosi hyvin, muistaa antaa voimahaleja ja osallistuu enemmän kuin kiitettävästi kotitöihin <3 Lav juu!

IMG_20170922_160742

Välillä pitää myös huilia

Perhearjesta puheenollen. Salossa on nyt viikonloppuna markkinat ja on kiva päästä koko perheen kesken sinne hetkeksi pyörimään. Tytöille ostetaan perinteiset lakut ja pomppulinnakierrokset sekä käydään maailmanpyörässä. Ihanaa saada ihan jotain muuta ajateltavaa! Tytöillä pyörähtää myös lentopallokausi käyntiin ja sunnuntaina päästään kannustaan Ainon joukkuetta kotihalliin. MÄ NIIIIIIIIN rakastan sitä!

Ens viikko=kisaviikko. Postaan kisaan valmistautumisesta seuraavaksi. Expo on jo oven takana! MORO!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ilmianna asiaton kirjoitus

Jätä kommentti kirjoitukseen